elamantarkoitusonnyt

Sisäisen itsemme löytäminen vaatii opettelua, enkä lupaa että se tapahtuu sormia napsauttamalla, ehei, se on pitkä tie ja luulen että se tapahtuu vasta kun on valmis sitoutumaan uuteen tapaan elää ihan hamaan maalliseen loppuun asti.  Asia mistä on aloitettava on se että itse haluaa sitoutua, ei ole pakko tai pidä mitään, vaan että aidosti haluaa sitä itse. Seuraavaksi meidän on raivattava sisäinen kaaos hiljaiseksi, eli annettava tilaa ja hiljaisuutta tiedostamattoman mielen esiin tulemiselle. Se miten suosittelen aloittamaan on että hengität tietoisesti . Ota itsellesi aikaa päivittäin vaikka 1-5min (tietysti pidempi aika on parempi mutta jo tämä on monelle haastavaa arjessa), pysähdy ja keskity ensin miten hengität nyt? melko pinnallisesti uskoisin. Eikö? Nyt on tarkoitus syventää hengitystä, suosittelen sisään- ja uloshengityksen tapahtuvan nenän kautta. Hengitä sisään hitaasti alavatsaan asti niin että vatsasi nousee selvästi ja sen jälkeen ulos hitaasti niin että vatsa laskee...

Haluan avata viime postauksessa mainitsemiani uskomusten ansoja. Kerroin monille tutusta oravanpyörästä, kiireisestä arjesta ja jatkuvista vaatimuksista ja odotuksista. Pitäisi sitä ja pakko tätä. Häpeästä ja syyllisyydestä, tyhjyydestä ja tarpeesta löytää elämän tarkoitus. Kaikessa tuossa on kysymys ulkoisista uskomuksista ja kadotetusta yhteydestä itseemme. Olemme ristiriidassa todellisen itsemme ja maailman kanssa, miten ihmeessä sinä  voisit hyvin jos et kuule omia toiveita ja tarpeita. Olemme oppineet että työn pitää olla arvostettua ja siitä pitää saada paljon rahaa ja mainetta. Voimme olla hyviä vanhempia vain kun viemme lapsiamme kalliisiin harrastuksiin, olemme läsnä heille joka ikinen hetki, emme väsy tai huuda ikinä.  Minun on käytävä kuntosalilla että pysyn kunnossa ja pärjään hektisessä elämässäni, on syötävä salaattia ja dietattava milloin mitenkin. On oltava tietyn näköinen ja tietyn mallinen ollakseen sopiva muottiin. Meillä jokaisella pitäisi olla selkeä suunt...

Heippa. Haluan vähän avata sitä miksi perustin tämän blogin ja toivon voivani auttaa vastaavassa tilanteessa olevia. Lähden nyt siitä mustasta ajasta ennen valoa, koen sen olevan tärkeä osa tarinaa mutta jatkossa pyrin pysymään pääasiassa positiivisessa energiassa. Kuvauksestani näkee tiivistettynä paljon, mutta tarkennan vielä lisää. Uskon että moni voi samaistua minun menneeseen kokemukseen, siihen miten tuntuu olevansa jumissa elämän ja arjen vaatimuksissa, pitäisi olla mieletön työntekijä ja upea vanhempi, pitäisi jaksaa aina vaan enemmän vaikka tuntuu ettei jaksa edes hengittää. Meiltä vaaditaan hirvittävän paljon ja pysähtymistä pidetään laiskuutena. Elämän ainoa tarkoitus on painaa töitä täysillä, työpäivän jälkeen alkaa perhe-elämän suorittaminen, lasten harrastukset, omat harrastukset joihin mennään ulkoisten uskomusten takia vastentahtoisesti raahautuen, ruokien on oltava luomua ja ravitsevaa, kattausten kauniita jne jne.  Illalla kun talo hiljenee ja pinnat kiiltää lysäh...